HISTORIAA

Päivärannan siirtolapuutarhan alkuvaiheet

Kuopion kaupunginvaltuusto teki päätöksen siirtolapuutarha-alueen perustamisesta 5.9.1940. Asemakaavan puutarhalle laati kuuluisa arkkitehti, professori Otto.I. Meurman. Alkuperäisessä kaavassa oli 117 palstaa, mutta joista vain 114 palstalle rakennettiin mökki. Laajennusosa, johon tuli 16 uutta mökkiä rakennettiin 1976-77.

Kehittyminen

Siirtolapuutarhan kehittyminen alkoi luonnollisesti vasta sodan jälkeen, koska suurin osa miehistä oli rintamalla. Sitten kun useita palstoja jo oli varattu, tuli ajatus yhdistyksen perustamisesta. Yhdistys perustettiin 1945 ja samalla liityttiin Suomen Siirtolapuutarhaliittoon, jossa ollaan jäsenenä edelleen ja sitä kautta myös Pohjoismaisessa ja Kansainvälisessä Siirtolapuutarhaliitossa. Yhteiset tilat on kaikki rakennettu yhdistyksen jäsenten talkootyönä. Ensimmäisenä sauna 1950- luvun alkupuolella. 

Kerhomajan rakennus 1980

alkoi huhtikuussa ja avajaiset elokuussa

Kerhomaja

Siirtolapuutarha oli ollut ilman yhteistä kokoontumistilaa melkein 40 vuotta ennenkuin ryhdyttiin puuhaamaan alueelle kerhomajaa. Kerhomaja rakennettiin talkoilla vuonna 1980. Työt alkoivat keväällä ja jo elokuun 16 päivä vietettiin juhlallisia avajaisia. Kerhomajaa jatkettiin vuonna 1995, jolloin siihen tehtiin näyttämö. Näyttämö on ollut ahkerassa käytössä aina juhlien yhteydessä. Juhannusjuhla, elojuhla ja pikkujoulu ovat jokavuotisia tapahtumia. Lisäksi jäsenet saavat vuokrata kerhomajaa omiin perhejuhliin. Siellä on ollut syntymäpäiviä, rippijuhlia, häitä ja kaikkia muitakin perheiden omia tilaisuuksia.

Huoltorakennus (WC ja suihku)

Viimeisin työ on ollut uuden huoltorakennuksen rakentaminen, joka sai alkunsa siitä kun uuden jätevesilain vuoksi on saunojen jätevedet puhdistettava tai ohjattava viemäriverkostoon. Kun Päivärannantien vesi- ja viemärijohdot uusittiin Citymarketin rakentamisen vuoksi, niin tuli tilaisuus liittää yhdistyksen yhteistilojen jätevedet kaupungin viemäriin pumppaamon avulla. Kun teimme Keskon kanssa sopimuksen Päivärannantien varren siirtolapuutarhan puoleisen penkan istutusten hoitamisesta , saimme siitä kertakorvauksen, joka mahdollisti huoltorakennuksen rakentamisen ilman jäseniltä kerättävää lisärahoitusta. Rakennuksessa on suihkutila ja WC naisille ja miehille ja ns. tekninen tila.

Taivalharjun leirintäalue 0li naapurinamme, kunnes se siirrettiin mökkeineen Rauhalahteen 1988

Taustalla näkyy Sinipiiantien ja Keijuntien alkupään mökit sekä silloinen K-rauta

Taivalharjun leirintäalue

Matkailu koko kansan harrastuksena alkoi Suomessa lyödä läpi 1950-luvulla. Aluksi matkailu oli nimenomaan kotimaanmatkailua, sillä ulkomaanmatkat olivat vain harvojen ulottuvilla. Kuopion ensimmäinen leirintäalue rakennettiin vuonna 1954 Valkeisenlammelle. Kesän ennätys oli 12 telttaa yhtenä yönä.

Telttailun kultakautta elettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1967 Suomen suosituimmaksi leirintäalueeksi nousi Taivalharjun leirintäalue Kuopion Kettulanlahdessa. Syksyllä 1972 alueella kirjattiin uusi ennätys, lähes 48 000 yöpymistä.

Elämä leirintäalueilla oli yhteisöllistä, romanttistakin, ja siinä oli todellisen leirielämän makua. Leirinuotiolla sai alkunsa moni tosielämän rakkaustarina.